Etsintäkuulutus
Lain 13 §:n mukaan turvallisuustietorekisterin tietoja saavat käsitellä vain Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön erikseen nimeämät Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet.
Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annetussa laissa säädetään siitä, kuinka mainittujen viranomaisten yhteistyö niille säädettyjen tehtävien hoitamisessa järjestetään. Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehille on aikaisemmin ollut mahdollista antaa niin sanotut erityiset poliisivaltuudet, mikä mahdollisti yhteistyön PTR-viranomaisten kanssa PTR-rikostiedusteluyksikössä. Poliisilain uudistuksen myötä tämä ei enää vuoden 2017 alusta alkaen ole ollut mahdollista. Rikosseuraamuslaitoksen ja esitutkintaviranomaisten välinen yhteistyö vankeusaikaisen rikollisuuden estämiseksi on erityisten poliisivaltuuksien lakkaamisen jälkeen perustunut henkilötietojen käsittelystä annetuissa laeissa säädettyyn tietojen luovuttamiseen sekä virka-apuun.
Ehdotettu säännös mahdollistaisi aiempaa paremmin myös tiedon välittämiseen vankilassa vuorojen välillä virkamieheltä toiselle, vastaavasti kuten aiemmin lakiin henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa (422/2002) sisältyneen järjestystietorekisteriä koskeneen pykälän osalta oli tarkoituksena. Nykyistä lakia henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa säädettäessä tällaista sääntelyä ei pidetty tarpeellisena. Tällaisen vankilan osastoilla tehtävien poikkeuksellisten havaintojen kirjaamisen ja tiedon välittämisen oman yksikön sisällä vuorojen vaihtuessa tai asioiden kehittymisen seuraamiseksi jatkossa on havaittu käytännön työssä olevan kuitenkin tarpeen.
Ilmoitus poliisille voidaan tehdä myös kurinpitokäsittelyssä (vankeuslain 15 luvun 3 § ja tutkintavankeuslain 10 luvun 3 §). Rikoksesta, josta vankilan johtaja on tehnyt ilmoituksen poliisille, ei saa määrätä kurinpitorangaistusta. Vankilan johtaja päättää, siirretäänkö rikos kurinpitorangaistuksen määräämisen sijasta poliisin tutkittavaksi (vankeuslain 15 luvun 16 § ja tutkintavankeuslain 10 luvun 16 §).
PTR-viranomaiset tekevät yhteistyötään kunkin PTR-viranomaisen tiloissa ja erilaisilla kokoonpanoilla. PTR-johtoryhmä on perustanut PTR-rikostiedusteluyksiköt ja päättänyt että Keskusrikospoliisin yhteydessä ja päivittäisohjauksessa toimiva PTR-rikostiedustelu-, ja analyysikeskus johtaa suunnitelmien, tehtävien ja tavoitemäärittelyjen ja täytäntöönpano-ohjelmien osalta muita PTR-rikostiedusteluyksiköitä. PTR-rikostiedustelu- ja analyysikeskuksen alaisuudessa toimivat muut PTR-rikostiedusteluyksiköt ovat PTR-ilmaliikenneyksikkö, PTR-meriliikenneyksikkö, PTR-maaliikenneyksikkö sekä matkustajatietoyksikkö PIU.
Tutkintavankeuslakiin tehtäisiin vastaavat muutokset.
Rikosseuraamusviranomaisella on tuomittujen ja muiden vankien lisäksi oikeus käsitellä sellaisten henkilöiden henkilötietoja, jotka ovat olleet yhteydessä tuomittuihin ja muihin vankeihin tai jotka ovat yrittäneet saada yhteyden heihin.
Henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 8 §:n mukaan turvallisuustietorekisteri sisältää vankilassa tai vankilasta käsin tapahtuvan taikka vankeusaikaisen rikollisuuden ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi sekä laitosturvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisia tietoja henkilöistä, joiden on syytä epäillä: 1) syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta; tai 2) myötävaikuttavan tai myötävaikuttaneen rikokseen, josta saattaa seurata enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta.
Turvallisuustietorekisteriä koskeva sääntely vastaa kumotun poliisin henkilötietolain epäiltyjen tietojärjestelmää koskenutta sääntelyä henkilötietojen käsittelyn edellytysten osalta. Euroopan unionin tietosuojalainsäädännön sekä poliisin henkilötietolain uudistusten johdosta käsittelykynnystä ja tietosisältöä on perusteltua arvioida myös Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuustietorekisterin osalta.
Rikosseuraamusviranomainen tekee tiivistä yhteistyötä Tanskan keskusrikospoliisin ja poliisin tiedustelupalvelun kanssa. Yhteistyö koskee turvallisuuskysymyksiä yleisellä tasolla samoin kuin yksittäisiä vankeja ja heitä koskevia tietoja. Rikosseuraamusviranomainen pyrkii vahvistamaan turvallisuutta muun muassa siten, että rikosseuraamusviranomainen tiloihin voitaisiin tulevaisuudessa asettaa poliisimies yhteistyön parantamiseksi. Asiasta ei kuitenkaan ole säännöksiä.
Tietojärjestelmästä vastuussa olevan viranomaisen on määriteltävä tietojärjestelmän käyttöoikeudet käyttäjän tehtäviin liittyvien käyttötarpeiden mukaan ja käyttöoikeudet on pidettävä ajantasaisina.
Rikosseuraamusviranomainen saa käsitellä turvallisuuteen liittyvää tietoa turvallisuustietorekisterissä rikoksentorjuntaa, rikosten ennaltaehkäisyä ja rikosten toteamista varten sekä laitosjärjestyksen turvaamiseksi ja muuta rikosseuraamusviranomaisen toimintaa varten (laki rikosseuraamusviranomaisen henkilötietojen käsittelystä rikostietolain alueella, lag om kriminalvårdens behandling av personuppgifter inom brottsdatalagens område (2018:1699)).
Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa poliisille, pääesikunnalle, Tullille ja Rajavartiolaitokselle henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 26 §:n mukaisesti turvallisuustietorekisterin tietoja, jotka ovat välttämättömiä turvallisuustietorekisterin mukaisiin käyttötarkoituksiin.
On jossain määrin epäselvää, mitä vankilaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tietoja henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain mukaiseen valvonta- ja toimintarekisteriin (7 §) voidaan kirjata, jos tieto ei täytä edellytyksiä turvallisuustietorekisteriin (8 §) kirjaamiseksi. Lain henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa 7 §:ään esitetään näin ollen lisättäväksi säännös mahdollisuudesta tällaisten tietojen tietojärjestelmään kirjaamiseksi. Lain 7 §:n uusi 5 momentti selkiyttäisi mahdollisuuksia kirjata tietojärjestelmään tietoja henkilöistä tai tapahtumista, joiden voidaan olosuhteiden tai henkilön käyttäytymisen vuoksi perustellusti arvioida liittyvän laitosturvallisuuden tai –järjestyksen ylläpitämiseen. Jos vankilassa tehdään havainto tapahtumasta, joka voi vaarantaa vankilaturvallisuutta, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole niin poikkeuksellinen havainto, että se tulisi kirjata turvallisuustietorekisteriin, antaisi säännös mahdollisuuden kirjata tieto valvonta- ja toimintarekisteriin. Esimerkiksi radikalisoitumiseen tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä havaintoja voitaisiin käsitellä kyseisen säännöksen nojalla.
Vankiloissa on esimerkiksi havaittu tapauksia, joissa vankien tileillä on liikkunut tietyllä aikavälillä huomattavan suuria summia rahaa pieninä tilisiirtoina. Vaikuttaa ilmeiseltä, että näissä tapauksissa kyse on ollut vankilassa tapahtuvasta huumausainekaupasta.
Vankeuslain 13 luvussa säädetään tapaamisten teknisestä valvonnasta ja 18 luvussa säädetään tarkkailun ja eristämistarkkailun valvonnasta teknisillä välineillä.
Rikosseuraamusviranomainen saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa tietoja Infoflyt-järjestelmästä poliisille tai syyttäjälle, jos se on välttämätöntä Infoflyt-järjestelmästä säädettyjen päämäärien turvaamiseksi tai jotta poliisi voi tehdä rekisteröityä koskevan riskiarvion. Tietojen luovuttaminen tapahtuu tällöin rikosseuraamusviranomaisen omasta aloitteesta.
Turvallisuustietorekisteri voisi voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavasti sisältää tietoja myös sellaisista poikkeuksellisista turvallisuutta vaarantavista vankilatapahtumista, joita ei katsota voitavan kirjata valvonta- ja toimintarekisteriin.
Myös Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymät maksukortit annetaan jokaiselle vangille käyttöön. Sääntelyn tulkinnanvaraisuudesta johtuen vankiloissa on kuitenkin jouduttu tekemään päätöksiä maksukorttien haltuun antamisen epäämisestä, jos korttien antaminen vankien selliin voisi aiheuttaa riskin vankilaturvallisuudelle. Päätökset ovat käytännössä koskeneet koko vankilaa. Rikosseuraamuslaitos on pitänyt korttien haltuun antamista riskinä muun muassa siksi, että hallussapito voi johtaa vankien väliseen painostukseen. Kuitenkaan kysymys ei varsinaisesti ole maksukortin käytön epäämisestä, vaan päätökset ovat koskeneet sitä, että kortit on säilytettävä vankilan vastaanotossa pois lukien ne ajankohdat, jolloin vanki käyttää korttia.
Rikostietolain (Brottsdatalag (2018:1177)) mukaan rikosseuraamusviranomaisella on oikeus käsitellä henkilötietoja vain sen ollessa välttämätöntä, jotta toimivaltainen viranomainen voi torjua rikoksia, estää ja havaita rikollista toimintaa, selvittää ja kirjata rikoksia, panna rikosoikeudellisia seuraamuksia täytäntöön ja ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta.
Turvallisuustietorekisteri voi sisältää rekisteröityä koskevia:1) seurantaperustetta koskevia tietoja; 2) osoitetietoja; 3) kirjeenvaihtotietoja sekä tapaamisia, puheluja ja muita teleyhteyksiä koskevia tietoja; 4) luvattomia esineitä ja aineita koskevia tietoja; 5) tili- ja rahaliikennetietoja; 6) vankilatapahtumatietoja, rikokseen syyllistymistä tai vankilan turvallisuutta vaarantavaa tapahtumaa koskevia vihjetietoja taikka muita turvallisuustietoja; 7) rekisteröityyn liitettävissä olevaa yritystä, yhteisöä tai muuta organisaatiota koskevia tietoja; 8) rikollisjärjestötietoja; 9) henkilösuhdetietoja sekä 10) ajoneuvotietoja. Rekisteri voi sisältää tietoja myös muista poikkeuksellisista turvallisuutta vaarantavista tapahtumista vankilassa sekä tällaisiin tapahtumiin liittyvistä henkilöistä. Muuta henkilöä kuin vankia tai Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otettua koskeva rekisterin käyttötarkoituksen kannalta välttämätön tieto voidaan tallettaa rekisteriin, jos henkilön voidaan perustellusti epäillä syyllistyvän rikokseen tai vaarantavan vankilan turvallisuutta.